Tutkimusasetelma

Tutkimusasetelmaa käytetään kuvaamaan tutkimuksesi oletettuja tuloksia sisältäen sen, miten käytetyt muuttujat saattavat liittyä toisiinsa.

Sinun tulisi laatia tutkimusasetelma ennen kuin voit aloittaa itse tutkimuksen tekemisen.

Esimerkki tutkimusasetelma

Tutkimuksen testaaminen

Se, onko tutkimusasetelman tekeminen hyödyllistä, riippuu siitä minkä tyyppistä pro gradua olet tekemässä. Tutkimusasetelmat ovat erityisen yleisiä silloin, kun pro gradu sisältää testausta. Tässä tilanteessa sitä voidaan käyttää hypoteesisi arviointiin tai sen selvittämiseen, voitko tieteellisesti todistaa jonkin tietyn idean.

Syy-seuraussuhde

Tutkimuksen testaamisen perusta – ja siten tutkimusasetelman laatimisen alku – on usein syy-seuraussuhde. Jos opinnäytetyöhösi sisältyy tämänkaltaista tutkimusta, tavoitteenasi on todistaa syy-seuraussuhde

Esimerkki syy-seuraussuhteesta

Matti on innostuu oivaltaessaan, että hänen tekemänsä työ on johtanut hyvään tulokseen, joten hän päättää kirjoittaa kokemuksistaan opinnäytetyön. Hänen tavoitteenaan on todistaa tieteellisesti, että hänen korkea arvosanansa ei ollut vain onnenkantamoinen, vaan se perustuu syy-seuraussuhteeseen.

Muuttujat

Ensimmäinen askel syy-seuraussuhteen tieteellisessä osoittamisessa on ennakko-odotusten määrittely tutkimusasetelmaa käyttämällä. Ennen sen tekemistä on tärkeää määrittää relevantit muuttujat.

Muuttujat ovat yksinkertaisesti piirteitä, joita syy-seuraussuhde kuvailee. Esimerkissämme nuo kaksi muuttujaa ovat “opiskeluun käytetyt tunnit” ja “koetulos”.

Riippuvat ja riippumattomat muuttujat

Syy-seuraussuhde sisältää aina kahdenlaisia muuttujia: riippuvia ja riippumattomia. Esimerkissämme “opiskeluun käytetyt tunnit” on riippumaton muuttuja, ja “koetulos” on riippuva muuttuja. Toisin sanoen, “koetulos” riippuu “opiskeluun käytetyistä tunneista”.

Syy-seuraussuhteet sisältävät säännöllisesti useita riippumattomia muuttujia, jotka vaikuttavat riippuviin muuttujiin. Toinen riippumaton muuttuja, jonka voisimme lisätä esimerkkiimme voisi olla “riittävästi aikaa vastata kaikkiin kysymyksiin kokeen aikana.” Pitääksemme esimerkkimme yksinkertaisena jatkamme kuitenkin nyt aiheen käsittelyä eteenpäin yhdellä riippumattomalla muuttujalla, “opiskeluun käytetty aika”.

Tutkimusasetelman suunnittelu

Nyt kun olemme määrittäneet sekä riippumattoman että riippuvan muuttujan, voimme aloittaa tutkimusasetelman laatimisen. Sen peruselementit ovat laatikot, nuolet ja viivat:

Luo jokaiselle muuttujalle oma laatikkonsa. Käytä nuolia osoittamaan syy-seuraussuhteet. Jokaisen nuolen tulee alkaa siitä muuttujasta, jolla on kausaalinen vaikutus ja osoittaa sitä muuttujaa kohti, johon vaikutetaan. Käytä viivaa silloin, kun oletat korrelaation kahden muuttujan välillä, mutta et kuitenkaan syy-seuraussuhdetta.

Nämä elementit voidaan tiivistää seuraavasti:

Tässä on esimerkki tutkimusasetelmasta, joka esittää riippumattoman muuttujan, “opiskeluun käytetyt tunnit” ja riippuvan muuttujan “koetulos” välisen suhteen (Matti-esimerkistämme):

Esimerkki tutkimusasetelmasta, jossa on käytetty riippumatonta ja riippuvaa muuttujaa

Tutkimusasetelman laajentaminen

Tutkimusasetelmaa ei tarvitse rajata ainoastaan riippuviin ja riippumattomiin muuttujiin, vaan siihen voi sisältyä myös muun tyyppisiä muuttujia. Tutkimuksestasi riippuen saatat haluta osoittaa syy-seuraussuhteen muita puolia käyttämällä näistä yhtä tai useampaa:

• Moderaattorimuuttujat
• Välittävät muuttujat
• Kontrollimuuttujat

Seuraavat vaiheet

Kun tutkimusasetelmasi on tehty, olet valmis aloittamaan tieteellisen tutkimuksen, joka todistaa kuvaamasi suhteet. Voit valita tutkimusmenetelmäsi useiden kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten vaihtoehtojen joukosta, joihin sisältyy:

• Kirjallisuuskatsaukset
• Haastattelut
• Kyselytutkimukset